Gichin Funakoshi jätti meille kaksikymmentä ohjetta. Näin tehdessään hän ehkä ajatteli edeltäjäänsä Ankoh Itosua (joka kirjoitti ”10 opetusta”) ja eri kenjutsu-mestareita, jotka kirjasivat ylös opetuksensa tämän muotoisina. Funakoshin elämänohjeet muistuttavatkin hyvin paljon juuri noita kenjutsun kirjoituksia (Don Draeger antaa esimerkkejä tästä kirjssaan ”Modern BuJutsu and Budo”, 103/4 ja 109/10).

Shoto niju kun — Gichin Funakoshin 20 ohjetta karate-don harjoittajalle

1. Aloita ja lopeta karateharjoitus kumarruksella.
2. Karatessa ei ole ensimmäistä hyökkäystä
3. Karate on tie oikeudenmukaisuuteen
4. Tunne itsesi ensin ja sitten vasta muut
5. Sisäinen voima ensin, tekniikka sitten
6. Ole valmiina vapauttamaan mielesi
7. Loukkaantuminen on seurausta laiskuudesta
8. Älä ajattele että voit oppia karatea vain salissa
9. Karaten oppiminen kestää koko elämän
10. Löydä karate kaikesta
11. Karate on kuin kuuma vesi — jos sitä ei pidä lämpimänä se on pian kylmää vettä
12. Älä ajattele, että sinun on voitettava; ajattele pikemminkin, että sinun ei ole pakko hävitä
13. Voitto riippuu kyvystäsi havaita haavoittumattomien haavoittuvat kohdat
14. Liiku vastustajasi mukaan
15. Ajattele vastustajasi käsiä ja jalkoja kuin ne olisivat teräviä miekkoja
16. Kotoa töihin lähtiessäsi, ajattele että miljoonat vastustajat odottavat sinua
17. Matalat seisonnat aloittelijoille, luonnolliset kehittyneemmille oppilaille
18. Katan harjoittelu on eri asia kuin todellisen taistelun aloittaminen
19. Muista:
    1. voimaa käytetään sekä kevyesti että voimakkaasti
    2. kehon supistaminen ja laajentaminen
    3. tekniikka voidaan tehdä sekä nopeasti että hitaasti
20. Laadi aina suunnitelma

Jotkut kirjoittajat ovat yrittäneet osoittaa Funakoshin kirjoituksien todellisia henkisiä tarkoitusperiä, mutta en ole vakuuttunut että ne olisivat syvällisiä siinä mielessä. Funakoshi uskoi karaten tiehen (Do), mutta enemmänkin siinä merkityksessä kuin Zen pappi Takuan (1573 – 1646) kirjoittaa: ”Buddhan laki tarkkaan ottaen on yhdenmukainen maallisen olemassaolon lain kanssa. Tie on vain käytännöllistä (ei teoreettista).” Mestari Funakoshi ei kuulunut niihin, jotka selittivät kaiken metafysiikalla. Kuten Tsutomu Ohshima sanoi:

Hän oli hyvin käytännöllinen ja seurasi Konfutsen opetuksia, joissa ei koskaan puhuttu suurista mysteereistä tai hengellisistä asioista. Funakoshi oli Konfutsen tapaan kiinnostunut todellisesta elämästä, ihmisten maailmasta, ideoista ja tapahtumista.

Funakoshin ohjeet eivät siis näin ollen ole ainoastaan hänen näkemyksensä karatesta, sen sosiaalisista ja moraalisista taustoista, vaan se sisältää myös teknisiä ja itsepuolustuksellisia periaatteita sekä ohjeita siitä, kuinka lajia voidaan soveltaa jokapäiväiseen elämään. Siten ne ovat hyvin kattavia ja perinpohjaisia sekä vieläkin enemmän, sillä ne avaavat meille näköalan sensei Funakoshin karatefilosofiaan.