Kasea on pidetty epätavallisena karatekana, koska hänen rakenteensa poikkesi muista mestareista, jotka olivat hoikkia ja urheilullisia. Kase ei ollut myöskään kaikkein tyypillisin japanilainen, vaan avoin ja lojaali. Hän ei tarvinnut ympärilleen tekemällä tehtyä auktoriteettia; hän antoi sanojensa ja tekojensa puhua puolestaan.
Sensei Kase oli ihminen, jota kohtaan kunnioitus ja arvostus syntyivät luonnostaan.

Epätavallista oli myös Kasen karate. Yleensähän Shotokania pidetään pitkän etäisyyden karatena, mutta Kasen lähestymistapa oli erilainen. Hän totesi, että todellisessa taistelutilanteessa ei useinkaan ole mahdollista tehdä täysimittaisia tekniikoita pitkiltä etäisyyksiltä. Silti tekniikkoihin tulee saada riittävä voima, mikä edellyttää räjähtävyyttä.

Nollasta sataan prosenttiin silmänräpäyksessä.

Kase Ha -karate on perimyslinjansa mukaisesti nopeaa voimakaratea — speed and power, kuten Yoshitaka Funakoshi ja Okuyama sekä monet muut ovat asian ilmaisseet. Kasen karatessa tekniikoiden toimivuus on tärkeämpää kuin muoto ja kauneus. Käytännöllisyyspainotuksen lisäksi Kase Ha -karatella on muitakin tunnusomaisia piirteitä, jotka eivät missään tapauksessa kuvaa tyylisuuntaa tyhjentävästi, mutta kertovat etenkin karatea tunteville hieman sen periaatteista.

Yksi varmimpia keinoja tunnistaa Kase Ha -tyyli on tarkastella tapaa, jolla avokäsitekniikat suoritetaan. Shuto ja haito uchin liikeradat tulevat suoraan miekkailutekniikoista. Käsiä käytetään paitsi miekan sijasta myös niin, että tekniikkaa suorittavien raajojen voisi kuvitella pitävän suurikokoista ja painavaa miekkaa. Liikeradat ovat laajoja ja pitkiä. Vaikka Taiji Kase on aikoinaan tullut tunnetuksi jalkatekniikoistaan ja erityisesti kehittämistään ushiro geri ja kaiten geri -potkuista, niin silti maailmasta tuskin löytyy hänen vertaistaan kun on kysymys avokäsitekniikoista. Kase Ha -karatessa avokäsitekniikkojen valikoima on laaja niin torjunnoissa kuin hyökkäyksissäkin.

Perinteisessä seite-lähestymistavassa yksi käsi suorittaa yhden tekniikan; vastahyökkäys suoritetaan tyypillisesti eri kädelllä kuin torjunta. Sen sijaan hente– eli ”oudoissa” tekniikoissa raajoja käytetään poikkeuksellisessa järjestyksessä — monesti esimerkiksi niin, että tehdään kaksi peräkkäistä torjuntaa ja sen päälle vielä vastahyökkäys yhdellä ja samalla kädellä. On kuitenkin väärä käsitys, että hente tarkoittaa nimenomaan monta peräkkäistä samalla raajalla tehtävää tekniikkaa; kyseessä on pikemminkin tekniikoiden epätavallinen yhdistäminen. Näin tekniikat voidaan suorittaa nopeammin ja tehdä tilaa sekä saada aikaa viimeiselle tekniikalle. Seite- ja hente-tekniikoiden monipuolinen käyttö edellyttää, että harjoittelija osaa suorittaa tekniikan sekä lyhyellä että pitkällä liikeradalla. Taiji Kasen mukaan karaten liikesarjat eli katat, esimerkiksi Tekki Sandan, pitävät sisällään juuri tämän tyyppisiä asioita, jopa kokonaisia taistelujärjestelmiä.

Kamae tarkoittaa valmiusasentoa ja asennetta. Harjoitteluvuosien myötä Kase Ha -tyylissä pyritään vapautumaan etenkin käsien ”pakollisesta” sijoittamisesta mihinkään erityiseen suojausasentoon. Samoin pyritään eroon tavasta, jossa passiivinen käsi vedetään kylkeen samalla kun toinen käsi suorittaa tekniikkaa — tai että ylipäätään mitään tekniikka palautetaan rutiininomaisesti samaan paikkaan. Tavoitteena on, että raajat ovat vapaita työskentelemään itsenäisesti ja suorittamaan hyökkäys- ja puolustustekniikoita toisistaan riippumatta. Erilaisten valmiusasentojen tarkoituksena on toimia houkuttimena, hämäyksenä, suojauksena sekä rajata tai parantaa eri tekniikoiden suoritusmahdollisuuksia.

Yoshitaka Funakoshin kehittämä fudo dachi -asento on Kase Ha -tyylissä kaikkein yleisimmin käytetty, vaikka se on muissa tyyleissä jokseenkin tuntematon. Yoshitaka sensei oli tunnettu siitä, että kaikki hänen luomansa uudistukset olivat käytännössä toimiviksi testattuja. Fudo dachi syntyi yhdistämällä hänen isänsä lempiseisonta kiba dachi ja kaikissa tyyleissä yleisesti käytetty zenkutsu dachi. Nykyisessä Kase Ha -harjoittelussa fudo dachilla korvataan zenkutsu dachi kokonaan varsinkin ylempien vöiden harjoittelussa.
Fudo tarkoittaa järkähtämätöntä ja vankkaa. Asentona fudo dachi on matala, ja se antaa hyvän mahdollisuuden liikkua lähes joka suuntaan. Fudo dachissa lantion liike on pieni, ja takajalan käyttö poikkeaa huomattavasti zenkutusu dachista. Lantion suuren liikkeen sijasta asennossa keskitytään keskustan eli haran voimakkaaseen käyttöön. 

Funakoshin oppien mukaisesti Kase korosti karaten puolustuksellista filosofiaa — karate ni sente nashi. Jos taisteluun kuitenkin joutuu, se on lopetettavissa pelkillä torjunnoilla. Kasen karate on budo-karatea.

Vaihtelevat tekniikkojen liikeratojen pituudet: o, chu ja ko waza. Harjoittelu aloitetaan suurilla (o) liikkeillä, jotta lihaksisto kehittyisi ja keho oppisi liikeradan sen ääripäästä toiseen. Laajalla liikkeellä saavutetaan luonnollisesti myös maksimaalinen voima ja nopeus. Kase kuvaa tätä harjoittelun vaihetta peruskouluksi ja toteaa samaan hengenvetoon myös, että tämä vaihe on käytävä perusteellisesti läpi ja kerrattava aika ajoin. Samalla luokalla ei kuitenkaan olla kuin vain tietyn aikaa, kunnes on mentävä eteenpäin. Kasen sanoin:

On parempi kulkea 10 km ylöspäin kuin 10 km samalla tasolla. Ylöspäin mennessäsi maisema avartuu koko ajan, mutta tasamaalla näet saman verran ympärillesi vaikka kävelisit kuinka pitkälle.

Myöhemmin kun harjoittelijan keho ja energiantuotto ovat kehittyneet, ei maksimaalisen tehon aikaansaamiseksi tarvita enää pitkää liikerataa, vaan samaan tulokseen päästään myös puolipitkällä chu ja lyhyellä ko wazalla. Päämääränä on, että harjoittelija kykenee tuottamaan saman tehon jokaiseen tekniikkaan riippumatta siitä mistä se alkaa tai mihin se loppuu.

Katojen ura-, go- ja go ura -muodot. Kase lähti siitä ajatuksesta, että karateka ei saa olla toispuoleinen; tekniikoiden tulee toimia yhtenevästi sekä vasemmalla että oikealla raajalla tehden. Kase Ha -tyylissä pidetäänkin tärkeänä, että kaikki katat hallitaan yhtä hyvin niin normaali- kuin ura– eli peilikuvamuodoissaankin. Useista katoista on olemassa myös go-muotoja, joissa liikutaan vain taaksepäin.

Kime tarkoittaa henkisen ja fyysisen voiman keskittämistä eli fokusointia. ”More Kime!”, kuului sensei Kasen mieleen jäävä kannustus. Kimessä yhdistyvät kaikki karaten opettamat perusasiat: vahva asento, haran eli keskustan käyttö, tehokas liikerata, rentous, voima, ajoitus, hengitys sekä tietysti kaiken läpäisevä tahto. Jos tekniikkaan halutaan hyvä kime, sille on annettava kaikki mikä kehosta ja mielestä lähtee. Voimakkaan kimen kehittymiseen vaaditaan tietynlaisen energian löytämistä vuosien harjoittelun tuloksena. Taiji Kasen omien sanojen mukaan harjoittelijan on pyrittävä löytämään lukuisien toistojen joukosta ne tekniikat, jotka ovat tuntuneet hyville ja etsimään tätä tunnetta yhä uudelleen.